Search results for "Vertaisarvioitu artikkeli"

Näkemys oikeudenmukaisuudesta ja kihlakunnantuomarin viraltapano 1700-luvun puolivälin Vanhassa Suomessa

2021

Sven Johan Östring hoiti Vanhassa Suomessa sijainneen Savonlinnan tuomiokunnan kihlakunnantuomarin virkaa reilun vuosikymmen ajan keväästä 1747 kesään 1760. Kihlakunnantuomarin ja tuomiokunnan rahvaan välit kärjistyivät 1750-luvun lopulla talonpoikien valittaessa toistuvasti tuomari Östringin väärinkäytöksistä. Talonpoikien mukaan kihlakunnantuomari Östring oli heidän vihamiehensä. Artikkelissa kysytään, miten virkavirhevalitusprosessit etenivät ja mitkä syyt johtivat lopulta kihlakunnantuomarin viraltapanoon. Kihlakunnantuomari Östringin väärinkäytökset olivat luonteeltaan pääasiassa taloudellisia. Valituksissa korostui kuitenkin taloudellisia menetyksiä vahvemmin talonpoikien näkemys oike…

Mission US: Flight to Freedom -peli historiallisen empatian rakentajana

2017

Tuhoisa influentsa tarttui leskipastorska Pihlin kotikirjastoon: pandemian vaikutus 1800-luvun perheen kirjakokoelmaan

2023

1800-luvulla kirjoilla oli esineinä vielä rahallista ja yhteiskunnalliseen statukseen liittyvää arvoa, ja omistajan kuolema aloitti yleensä vain uuden luvun kirjan elämässä. Tutkin kuolinpesien kirjakokoelmien kohtaloja käyttämällä esimerkkinä erästä 1800-luvun lopun tapausta, jossa leskipastorska Pihl antoi kotikirjastonsa kirjoja helsinkiläiselle Minerva-antikvariaatille myytäväksi. Mikrohistoriallinen esimerkki kertoo perheenjäsenen kuolemantapauksen vaikutuksesta eri sukupuolten ja sukupolvien kirjanomistukseen. Tarkastelen, miten säätyläisperheissä, kuten pappisperheissä, yhtäkkinen kuolema muutti kirjojen omistussuhteita, ja kuinka perheen sisällä miesten ja naisten suhtautuminen kirj…

Pohjanmaan kaupunkien tuomareihin kohdistetut virkavirhesyytteet n. 1780-1880

2021

Oikeuslaitoksen toiminnan tehottomuuteen puututtiin 1700-luvun puolivälissä lukuisten valtiopäivävalitusten jälkeen. Vuosina 1761 ja 1766 annetut kuninkaalliset ohjauskirjeet tulivat viitoittamaan alioikeuksien valvontaa aina 1920-luvulle saakka. Hovioikeuden kanneviskaalin tehtävänä oli valvoa oman hovioikeuspiirinsä alioikeuksien toimintaa ja lainmukaisuutta. Vaasan hovioikeuden kanneviskaalin arkiston asiakirjat antavat mahdollisuuden tutkia vireille pantuja virkavirhesyytöksiä ja niistä annettuja päätöksiä ja tuomioita. Tutkimuksessa on käsitelty neljän Pohjanmaan kaupungin, Vaasan, Kokkolan, Oulun ja Tornion kaupunkien tuomareiden virkavirhesyytteitä viitenä ajanjaksona 1780-luvulta 18…

Indigon sinisestä kokenillin punaiseen : tekstiilivärjäyksessä käytettyjen luonnonväriaineiden tuonti Suomeen (1791–1856)

2022

Tutkimme ulkomaisten luonnonväriaineiden tuontia Suomeen 1790-luvun alusta 1850-luvun puoliväliin. Ajankohtaa voidaan luonnehtia murroskaudeksi väriaineiden käytön historiassa. Selvitämme mitä väriaineita Suomeen tuotiin, millaisia määriä, minneniitä tuotiin sekä mistä satamista väriainelastit olivat lähtöisin. Lähdeaineistomme perustan muodostavat Tanskan Juutinrauman tullitilit, joista on koostettu suomalaisia satamia koskeva tietokanta (FIN-STRO: 1560/1791–1856). Lähdepohjaa on täydennetty muulla tilastoaineistolla sekä laadullisella materiaalilla, kuten värjäysoppailla ja Kansalliskirjaston digitaalisella sanomalehtiarkistolla. Tutkimme erityisesti sinistä, punaista ja keltaista väriä t…

Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa?

2020

Suomen miesten ja naisten jääkiekkomaajoukkueet ovat pelanneet lajin arvoturnauksissa vuosikymmenten ajan. Jalkapallossa miehet selviytyivät ensimmäisen kerran arvokisojen lopputurnaukseen vasta syksyllä 2019. Naiset onnistuivat tässä kahdesti jo 2000-luvun alussa, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa; Suomi on jääkiekkomaa.
 Artikkelissa lähestymme Suomen jalkapallo-jääkiekko -asetelmaa historiallisen muutoksen näkökulmasta. Peruskysymyksemme on, miksi Suomesta tuli jääkiekkomaa, eikä jalkapallomaa. Analysoimme, mitkä ovat olleet lajien kehityksien keskeisiä muutos- ja murroskohtia. Tavoitteenamme on ajoittaa yhtäläisyyksiä, mutta ennen kaikkea erojen syntymistä. Siksi jaksotamme nykytilan…

Talviaisten rahapaja : luku- ja kirjoitustaidon hyödyntäminen rahanväärennöstarkoituksiin 1800-luvun puolivälissä

2022

Luku- ja kirjoitustaito muodostivat 1800-luvun puolivälissä sekä yksilön että hänen lähiyhteisönsä näkökulmasta tärkeää aineetonta pääomaa, koska etenkin maaseudulla ne olivat harvinaisia taitoja. Niiden avulla oli mahdollista saavuttaa hitaasti karttuvaa yhteisöllistä luottamusta, rakentaa verkostoja ja saavuttaa henkilökohtaisia etuja, joista monet liittyivät myös taloudelliseen menestykseen. Näitä taitoja saattoi käyttää myös pikavoittojen hankkimiseen yhteisöllisten normien näkökulmasta kyseenalaisin keinoin, esimerkiksi väärentämällä rahaa. Kivijärveläinen Erkki Turpeinen oli taitava rahanväärentäjä, joka osasi hyödyntää luku- ja kirjoitustaitoaan omiin tarkoituksiinsa. Pohdin artikkel…

Maallistuneet Madonnat ja 1800-luvun lopun käsityksiä materiaalisuudesta

2017

Edvard Munch (1864-1944) ja Axel Gallén (Akseli Gallen-Kallela) (1865-1931) tutustuivat toisiinsa Berliinissä vuonna 1895, jolloin he pitivät yhteisnäyttelyn Ugo Barroccio -taidegalleriassa. Yhteisnäyttelyssä taiteilijat esittelivät muun muassa omat versionsa madonna-aiheesta. Gallénin materiaalikuvauksessaan yksityiskohtainen ja vertauskuvallisuudessaan renessanssihenkiseksikin luonnehdittu, äitiyden onnea henkivä Madonna-teos sisältää runsaasti visuaalisia viitteitä Vienan Karjalaan, suomalaisen kansallismytologian alkulähteille. Taiteilija oli tehnyt häämatkansa Vienan Karjalaan pari vuotta ennen teoksensa valmistumista ja kuvasi teoksessaan vaimonsa Maryn ja tyttärensä Impi Marjatan. Mu…

Viipuri liikkumisen keskuksena 1800-luvun alkupuoliskolla

2021

Viipuri oli rajakaupunkina 1800-luvun alkupuoliskollakin liikkumisen keskus, jonka kautta kulki runsain määrin matkustajia niin itään ja erityisesti Pietariin, kuin myös lännen suuntaan. Matkustaja- ja passirekistereiden kautta on mahdollista analysoida, mitä matkustusdokumentteja liikkujat käyttivät, ja keitä kulkijat olivat. Jossakin määrin aineisto mahdollistaa myös kurkistuksen kaupungissa tapahtuneeseen majoitustoimintaan ja vieraanvaraisuuteen. Tämän ohessa on mahdollista tehdä johtopäätöksiä matkaajien sukupuolesta ja sosiaalisesta asemasta, mutta kokonaisuudessaankin rekisterien tarjoama kuva liikkumisesta on ennen kaikkea suuntaa antava. Esimerkiksi passirekisterit kertovat vain pa…